Covid-19

Mikä covid-19-tauti on?

Covid-19 on tauti, jonka aiheuttaja on virus nimeltä SARS-CoV-2 (vakavan äkillisen hengitystieoireyhtymän aiheuttava koronavirus 2). SARS-CoV-2 on uusi koronaviruskanta. Sitä ei ollut todettu ihmisillä ennen joulukuuta 2019.

Koronaviruksia on monta eri tyyppiä. Ne tarttuvat pääasiassa eläimiin, mutta osa voi tarttua myös ihmisiin.

Nykyinen covid-19-epidemia alkoi vuoden 2019 lopussa. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti sen pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020[1].

Tämä on ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama pandemia.

Mitkä ovat covid-19-taudin oireet?

Covid-19-taudin pääasialliset oireet ovat

kuume
yskä
yleinen heikotus tai uupumus
maku- tai hajuaistin muutos tai katoaminen
kurkkukipu
päänsärky
lihaskipu
ripuli.

Taudin vakavuus vaihtelee suuresti eri ihmisten välillä.

Osa covid-19-tautiin sairastuneista on oireettomia. Heillä ei siis ole lainkaan oireita.

Vakavissa tapauksissa oireina voivat olla

vaikeutunut hengitys, hengenahdistus
sekavuus
rintakipu.

Vaikeista oireista kärsivät ihmiset voivat tarvita erikoissairaanhoitoa ja erityistä tukea.

Potilaan tila voi heikentyä nopeasti. Jos niin käy, se tapahtuu tavallisesti sairauden toisella viikolla.

Valitettavasti osa covid-19-tautiin sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa. Jotkut heistä saattavat tarvita jopa tehohoitoa, toisinaan pitkäänkin.

Mitkä ovat covid-19-taudin komplikaatiot?

Vakavista hengitystieoireista kärsivät potilaat saattavat tarvita hengityskonehoitoa. Se voi altistaa heitä saamaan covid-19-taudin lisäksi jonkin muunkin tartunnan, esimerkiksi keuhkokuumeen.

Lisäksi osalla covid-19-potilaista on kohonnut riski saada veren hyytymiseen liittyviä komplikaatioita, kuten aivohalvauksen tai sydänkohtauksen.

Potilailla voi olla joskus myös hermostoon liittyviä oireita. Niitä voivat olla esimerkiksi väliaikaiset persoonallisuuden tai vireystason muutokset.

Sairaalahoitoon joutumisen todennäköisyys on muita suurempi iäkkäillä ihmisillä (erityisesti yli 60-vuotiailla) sekä ihmisillä, joilla on perussairauksia.

Yleisesti ottaen kuoleman riski on covid-19-taudissa pieni, mutta se on suurempi kuin influenssassa. Kuoleman riski on muita suurempi iäkkäillä sekä ihmisillä, joilla on pitkäaikaissairauksia tai muita terveysongelmia.

Mikä on covid-19-infektion jälkeinen oireyhtymä tai pitkäkestoinen covid-19-tauti?

Pieni osa potilaista saattaa kärsiä covid-19-tartunnan pitkäaikaisvaikutuksista. Tätä kutsutaan covid-19-infektion jälkeiseksi oireyhtymäksi tai pitkäkestoiseksi covid-19-taudiksi.

Pitkäkestoista covid-19-tautia voivat sairastaa kaikenikäiset potilaat, myös ne, joilla oli tartunnan alussa vain lieviä covid-19-taudin oireita.

Oireita ovat esimerkiksi

haju- tai makuaistin puute
uupumus
yleinen heikotus
hengenahdistus
kognitiiviset häiriöt.

Covid-19-infektion jälkeisen oireyhtymän diagnosointia varten ei ole olemassa testiä. Oireet voivat kestää viikkoja, kuukausia tai pidempään. Tähän tautiin ei ole tällä hetkellä hoitoa, mutta saatu näyttö viittaa siihen, että covid-19-rokotuksen saaneet henkilöt kärsivät todennäköisesti harvemmin covid-19-infektion jälkeisestä oireyhtymästä.

Miten covid-19-tauti leviää?

SARS-CoV-2-virukset siirtyvät ihmisestä toiseen pääasiassa erittäin pienten hiukkasten välityksellä, joita vapautuu ilmaan tartunnan saaneen henkilön hengittäessä ja etenkin puhuessa, laulaessa, huutaessa, aivastaessa tai yskiessä. Nämä hiukkaset voivat sitten saavuttaa lähellä (yleensä enintään kahden metrin päässä) olevat ihmiset, jotka mahdollisesti hengittävät niitä sisäänsä.

Suuremmat hiukkaset (pisarat) voivat myös laskeutua pinnoille, joita muut ihmiset koskettavat. Tällöin virusta saattaa tarttua käsiin, ja ihmiset saavat tartunnan koskettaessaan nenäänsä, suutaan tai silmiään. Virus voi pysyä hengissä useita tunteja muun muassa kupari- ja pahvipinnoilla ja muutamia päiviä muovisilla ja ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla pinnoilla.

Leviäminen tartunnan saaneesta ihmisestä toiseen voi alkaa kaksi päivää ennen oireiden ilmaantumista. Yksi tartunnan saanut ihminen tartuttaa keskimäärin jopa viisi muuta ihmistä, jos leviämistä ehkäiseviin varotoimiin ei ryhdytä.

Oireet alkavat ilmetä yleensä viisi tai kuusi päivää tartunnan saamisen jälkeen. Tämä aika voi kuitenkin vaihdella yhdestä päivästä kahteen viikkoon.

Kuka on vaarassa sairastua covid-19-tautiin?

Kuka tahansa voi sairastua covid-19-tautiin.

Joillakin ihmisryhmillä kuitenkin kehittyy muita todennäköisemmin vakava tauti. Näitä ryhmiä ovat yli 60-vuotiaat ihmiset, raskaana olevat naiset sekä ihmiset, joilla on perussairauksia tai terveysongelmia, kuten

lihavuus
korkea verenpaine
diabetes
sydänsairaus
keuhkoihin ja hengitysteihin vaikuttavat pitkäaikaissairaudet
hermostoon vaikuttavat sairaudet
heikentynyt immuunijärjestelmä.

Lisäksi aikuiset saavat yleensä vakavampia oireita kuin lapset. Silti lapsetkin levittävät virusta toisiin ihmisiin, ja joillekin lapsille kehittyy vakava tauti.

Ruuhkaiset sisätilat mahdollistavat covid-19-taudin nopean leviämisen: merkittäviä epidemioita on ollut niin vankiloissa, siirtolaiskeskuksissa kuin elintarviketehtaissakin.

Kylmä tai kostea ilma voi mahdollisesti helpottaa virusten siirtymistä ihmisestä toiseen.

Miten covid-19-tautia voidaan ehkäistä?

Tehokkain tapa ehkäistä covid-19-tautia on rokotus yhdessä muiden toimenpiteiden, kuten kasvomaskien käytön ja turvavälien pitämisen, kanssa. Rokotetuilla ihmisillä on pienempi todennäköisyys sairastua vakavasti tai joutua sairaalaan. Tämän vuoksi kansanterveysalan organisaatiot kehottavat kaikkia rokotuskelpoisia ihmisiä ottamaan rokotukset covid-19-tautia vastaan mahdollisimman pian. Lisätietoja on kohdassa Covid-19-rokotteet.

Leviämistä voidaan estää pitämällä fyysistä etäisyyttä muihin, tuulettamalla hyvin sisätiloja ja käyttämällä kasvomaskia.

Myös pesemällä käsiä usein saippualla ja vedellä tai puhdistamalla niitä alkoholipohjaisilla liuoksilla estetään viruksen siirtymistä käsistä elimistöön silmien, nenän tai suun kautta. Lisätietoja on hillitsemistoimenpiteitä koskevassa infografiikassamme.

Miten covid-19-tautia hoidetaan?

Covid-19-taudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, jotka kohdistuvat suoraan virukseen, on tulossa saataville. Niitä käytetään pääasiassa vakavan taudin ehkäisemiseen riskiryhmissä.

Useimpien vakavaa tautia sairastavien potilaiden pääasiallisena hoitona on edelleen tukihoito (kuten happihoito ja nestetasapainosta huolehtiminen), joka on usein hyvin tehokasta.

Uusimmat covid-19-hoitoja koskevat tiedot ovat saatavilla Euroopan lääkeviraston verkkosivulla Treatments and vaccines for COVID-19 (Covid-19-hoitomenetelmät ja -rokotteet) sekä Euroopan komission verkkosivulla Covid-19-taudin hoitomenetelmät (europa.eu)

Lisätietoja

--------------------------------------------------------------------

Viite:

(1) Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtajan avauspuheenvuoro covid-19-tautia koskevassa tiedotustilaisuudessa 11. maaliskuuta 2020. Saatavilla verkko-osoitteessa https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---11-march-2020

Huomautus: Tämä tiedote on tarkoitettu antamaan yleisluonteisia tietoja. Sillä ei saa korvata terveydenhuollon ammattihenkilön omakohtaista asiantuntemusta ja hänen tekemäänsä arviointia.

Covid-19-rokotteet

Lue lisää covid-19-rokotteiden toiminnasta, niiden kehittämisestä ja hyväksymismenettelystä sekä siitä, miten niiden turvallisuutta seurataan.